Lyhyitä kirjoitustapoja on käytetty jo kauan, mutta kirjoitetun tekstin varsinainen lyhentäminen alkoi viimeisellä vuosisadalla ennen eKr. Tuolloin käytössä olleesta Tiron järjestelmästä on muistona &-merkki, jota tuolloin kylläkin käytettiin toisessa merkityksessä. 

Suomen kielen pikakirjoitus kehitettiin 1870-luvulla. Järjestelmä on noista ajoista kehittynyt, ja sillä on taltioitu lukuisia tunnettuja historian tapahtumia. 

Amerikassa on käytössä pikakirjoituskoneita, mm. tuomioistuimissa, mutta Suomessa kirjoitetaan kynällä. Kirjoitus ei ole kuvakirjoitusta. Sillä voidaan kirjoittaa mitä tekstiä vain. Suomenkielisestä järjestelmästä on sovitteet jopa ruotsin, englannin ja saksan kielille. 

Perusjärjestelmän oppiminen vie puolesta vuodesta vuoteen, ja sen jälkeen alkaa mielenkiintoinen lyhennejärjestelmän opiskelu ja järjestelmän kehittäminen. 

1) täydellisesti   
  
2) vähän lyhennettynä  
   
3) voimakkaasti lyhennettynä   
   
4) erittäin voimakkaasti lyhennettynä  
  
Kirjoitustavoilla 3) ja 4) huippukirjoittaja pystyy kirjoittamaan jopa kaksi kertaa nopeammin kuin millä normaali puhe pidetään.  

Puhenopeudet mitataan tavuina minuutissa. Normaali puhenopeus vaihtelee välillä 200 - 300 tavua minuutissa. Esimerkiksi sihteeri tulee toimeen nopeuksilla 100 - 200 tavua minuutissa, mutta jo alemmasta nopeudesta on hyötyä.