SPY

 

SUOMEN PIKAKIRJOITTAJAYHDISTYS RY

Etusivu

Taustaa

OPETUS

Kertausta

 Header-pic

 

Luvut 1 & 2

Luvut 3 & 4

Luvut 5 & 6

Luvut 7 & 8

Luvut 9 & 10

Luvut 11 & 12

Luvut 13 & 14

Luvut 15 & 16

Luvut 17 & 18

 

  

 

I ja suipennukset; ei ja eu    (kirjan luvut 5 ja 6)

 

 

LUKU 5  *  i ja ii

 

 

Kaltevuus
 
Pikakirjoituksessa käytetään yleensä noin 70 asteen kaltevuutta (hyvin nopeassa kirjoituksessa jopa 60 asteen). Olisi tärkeää koettaa noudattaa sitä. Jos kurrenttikäsiala on kovin pysty tai taaksepäin kallistuva, olisi pikakirjoituksessa totuttava hiukan oikealle kallistuvaan kirjoitus­suuntaan. Sen tärkeyden huomaa tässä opetusyksikössä, kun ensimmäisen kerran poiketaan tavallisesta suunnasta: ii:n suunta on pystysuora tai hieman taaksepäin vino.

   

 
i, ii

 
I nostaa seuraavaa merkkiä 2/3 astetta normaalissa kirjoitussuunnassa eli jos seuraava konsonant­ti on asteen korkuinen, se jää ”roikkumaan” yläriville, mutta pienet merkit l ja n jäävät ylärivin ala­puolelle. Jos edellinen merkki on alennettu (esim. "kuiva"), lasketaan korotus kantarivistä, mutta jos edellinen merkki on jo i:n takia nostettu, alkaa uusi korotus siitä, mihin edellinen merkki päättyy ("kiinnittää").

    

ii nostaa seuraavaa merkkiä koko asteen joko pystysuorassa tai hiukan takaviistoon eli seuraava konsonanttimerkki tulee yläriville. Asteen kokoisten konsonanttimerkkien suuntaa pitää muuttaa (esim. ”hiiri”).

ii-esimerkkejä

   


Esimerkkisanoja 1

Esimerkkisanoja 5

   

   

 

LUKU 6  *  Suipennukset; ei ja eu

 

 

i suipentamalla  (Luku 6)

 
Kun d, t, tt, st ja v suipennetaan, osoitetaan di, ti, tti, sti ja vi. Suipennuksessa merkki päättyy kuten j tai h tai jos kirjoitus jatkuu, alas tulee normaalin alakaaren tilalle terävä kulma.

   

Kun edellä mainitut merkit kirjoitetaan pystysuoraan, saadaan dii, tii, ttii ja stii. Poikkeuksena on vii, joka kirjoitetaan 1½ asteen korkuisena.

   

Ja kun merkkejä alennetaan puoli astetta, saadaan mukaan u: dui, tui, ttui, stui ja vui.

   

Koska i tai ii on suipennuksissa jo osoitettu, ei seuraavaa merkkiä enää nosteta.

   

Huom. Diftongin ie edellä EI käytetä suipennusta. Esim.”vie-kas” kirjoitetaan aina ie:llä, mutta ”ku-vi-en” voidaan kirjoittaa joko suipentamalla tai ie:n merkillä (diftongi = kaksi eri vokaalia peräk­käin samassa tavussa.       

   

Suipennukset ovat vapaaehtoisia, mutta niitä kannattaa käyttää, sillä ne ovat erittäin käteviä. Var­sinkin vii on hankala kirjoittaa yleisen säännön mukaan, mutta myös muut suipennukset osoittau­tuvat ennen pitkää erinomaisiksi.

    

Suipennukset

 

 
   

ei, eu

 
Tässä vaiheessa kannattaa kerrata kappaleessa 2 (kirjan luvussa 4) esitetyt ee:n ja ie:n kirjoitus­tavat.

   

Nyt tulevat uutena diftongien ei ja eu merkitseminen. Jos ne ovat kahden konsonantin välissä kuten sanoissa "peittää" ja "keula", on konsonanttien väliä kummassakin 2½ astetta, mutta ei:n jälkeistä konsonanttia nostetaan noin 2/3 astetta, siis tavallinen i:n korotus, kun taas eu:ta edeltävää konsonanttia alennetaan puoli astetta eli kuten ennen u:ta.

 


Esimerkkisanoja 6


   

 

Siigeleitä

 
Siigeleitä esitettiin jo edellisessä kappaleessa, ja tässä niitä tulee koko joukko lisää. Sinun tulisi oppia tuntemaan ne niin hyvin, että pystyt muistamaan ja huomaamaan, millä tekstissä esiintyvällä sanalla on siigelimerkki ja millainen se on. Siigeleiksi on valittu kielen yleisimpiä sanoja, jotta ne voisi kirjoittaa alusta lähtien omilla lyhennysmerkeillään.
 
Tässä vaiheessa voit ottaa etusivulta käyttöön listan "Siigelit esiintymisjärjestyksessä" - siitä on helppo kerrata jo esille tulleet siigelit.

Siigeleitä

 

Siigeleitä

 

Harjoituksia

Harjoitus lukuun 5 ja 6

 

© 2010 Suomen Pikakirjoittajayhdistys ry

Freelance Web Designer